Nupun Noituri

© linet:Pounin Linet, tausta:VRL-06066/Vapaasti, väritys:Runoratsut

Virallinen nimi	Nupun Noituri   "Noituri"	Säkäkorkeus, väri	156cm, voikko (hopea)
Rekisterinumero	VH24-018-0195 / PKK5676	Koulutustaso, laji	Helppo A, vaativa valjakko   (re 50cm) kouluratsastus ja valjakkoajo
Syntymäaika, ikä	18.3.2022   ikä*	Omistaja	Melina VRL-11408, Runoratsut
Rotu, sukupuoli	Suomenhevonen, ori	Kasvattaja	Nuppulanharjun Tila

Saavutukset

Palkittu varsa-arvostelussa 4/2024 - 58,9 pistettä, SV-II (4-vuotiaat)

Luonnekuvaus

Nupun Noituri muutti Runoratsuihin huhtikuussa 2024. Kevään tullen etsiskelin talliin uusia hevosvahvistuksia ja Noituri sattui osumaan silmiini oikeaan aikaan, oikeassa paikassa. Vaihdoimme Sylvin kanssa kuulumisia Loimusta, Sylvin kasvatista, jonka olin joulun alla ostanut Nuppulanharjun Tilalta. Kerroin juuri ilmoittaneeni Loimun suomenhevosvarsojen laatuarvosteluun, jolloin Sylvi vinkkasi toisesta kasvatista, neljävuotiaaksi kääntyneestä Noiturista, joka niin ikään etsi uutta kotia. Noiturissa kolahtikin sitten kaikki. Suurikokoinen voikko kantoi hopeageeniä ja sen tuulessa hulmuavat pellavajouhet olivat taatusti yhtä upeat, kuin Geralt Rivialaisella, The Witcherillä. Olimme juuri katsoneet sarjan Laurin kanssa Netflixistä ja lastatessani Noituria ulos hevoskuljetusautosta Runoratsujen pihassa onnistuneiden kauppojen jälkeen, Lauri hymähti tietävästi, mutisten samalla jotain rivialaisen tekemästä vaikutuksesta.

Noituri osoittautui nopeasti hintansa arvoiseksi ostokseksi. Ori on perinyt lupsakan ja mutkattoman, ja ehkä hivenen itsepäisen, luonteensa vanhemmiltaan. Veimme Noiturin heti ensiviikkoina RMP-ensiarvosteluun ja sieltä saatu palaute osoittautui myöhemmin totiseksi todeksi kaikessa huvittavuudessaan: "sen minkä Noituri häviää kuuliaisuudessa ja älykkyydessä, se korvaa rohkeudella ja herkkyydellä". Käytännössä nämä ominaisuudet tulevat esiin jokapäiväisissä toimissa, esimerkiksi maastolenkeillä. Noituri on äärimmäisen rohkea, eikä taatusti säikähtele turhia. Sen kanssa joutuu kuitenkin vääntämään tasaisen varmasti kättä menosuunnasta, sillä ori osaa olla järkkymätön mielipiteissään.

Rakenteellisesti Noiturin akilleen kantapää ovat sen jalat, eikä Noiturista alettu tästä syystä koulia meillä sen enempää esteratsua kuin kenttäpeliäkään. Noituri on omimmillaan kouluratsuna ja valjakkokärryjen edessä - ei liene kenellekään yllätys, että sellaiseksi sitä toivoinkin. Noiturin kolmesta askellajista vahvin on ehdottomasti laukka, joka on kauniin pyörivä. Se on kokoonsa nähden erityisen ketterä ja kääntyy näpsäkästi pienessä tilassa. Näillä ominaisuuksilla oltaisiin varmasti saatu ihan käypä kenttäpelikin, mutta Noiturin hyppytekniikka ei ole kovin silmiä hivelevä. Mielelläni säästänkin sen jalkoja, sillä viihdymme molemmat hyvin sileillä radoilla. Kaikkiaan Noituri on rehti ja työtäpelkäämätön ori, joka upeine värigeeneineen tulee varmasti periyttämään aikanaan varsin mallikelpoista ja selväpäistä jälkikasvua.

Sukuselvitys

Jälkeläiset

Syntymäaika	Skp. Nimi	Saavutukset	Emä	Omistaja

Kilpailukalenteri

Kilpailee porrastetuissa kilpailuissa	Arvokilpailusijoitukset
KRJ, Tasolla 6/4 (2469.01 op.)	31.05.2024 KRJ-Cup, Runoratsut, Helppo B, 5/153 (81,786 %) 31.03.2025 KRJ-Cup, Demure, Helppo A, 11/210 (81,071 %) 30.04.2025 KRJ-Cup, Silbersong Burg, KN Special, 4/161 30.09.2025 KRJ-Cup, Demure, Helppo B, 8/151 31.01.2026 VSR-Cup, Kuuran Suomenratsut, Helppo B, 5/33 (75,338 %)
VVJ, Tasolla 8/7 (3822.85 op.)

Päiväkirja

Sää oli juuri niin ankean harmaa kuin voi olettaa loka-marraskuun vaihteessa olevankin. Ruskasta ei ollut enää tietoakaan, ja vaikka kello ei ollut vielä edes ylittänyt puolta päivää, tuntui kuin olisi ollut ilta. Olisi tehnyt mieli käpertyä talviunille, mutta nyt oli tarkoituksena harrastaa kouluratsastusta, joten ei muuta kuin pipo syvemmälle päähän ja kenttää kohti. Melina oli ihan oikeutetusti katsonut minua järkyttyneen tuomitsevasti, kun pyysin että menisimme kentälle maneesin sijaan. Olin kuitenkin ulkoilmaihminen henkeen ja vereen. Sitä paitsi kohta saisi sipsuttaa maneesissa kuukausikaupalla.

Melinan ratsuna tänään oli 7-vuotias suomenhevosori Noituri, joka kullanhohtoisessa karvassaan sentään toi väriä harmaaseen maisemaan. Annoin ratsukon lämmitellä omassa rauhassaan hetken aikaa, ennen kuin pyysin heidät keskiympyrälle luokseni. "Ympyrän ratsastaminen – siinäpä jotain mukamas älyttömän helppoa, mutta oikeasti tolkuttoman vaikeaa. Helppoa kulkea suunnilleen ympyrän muotoinen kuvio, vaikeaa oikeasti ratsastaa tuo sama kuvio", aloitin alustukseni päivän tehtävään. "Pidät minua kenties hulluna, mutta aloitetaan sillä, että suoristat Noiturin, etkä taivuta yhtään mihinkään. Ympyrän kaarta voi ratsastaa suoralla hevosella, usko pois", jatkoin hymyillen. Melina alkoi tehdä työtä käskettyä ja nopeasti pääsimme hyvin yleisen haasteen ääreen: hevoset niin mielellän ympyrällä tarjoavat päätä sisään ja antavat ulkolavan karata omalle linjalleen, jolloin taipuminen ei tapahdu läpi kropan vaan ainoastaan jossain päin kaulanikamia.

Työstimme ensin aikamme suoruutta ympyrällä molempiin suuntiin ihan vain käynnissä. "Hallitse ulkolapa, älä anna sen puskea ulos sinun valitsemaltasi reitiltä", muistutin. Kun etu- ja takajalkojen linja alkoi pysyä symmetrisenä, aloimme pikkuhiljaa lisätä mukaan taivutuksen. Pyysin Melinaa tekemään muutaman askeleen välein taivutuksen vaihdoksi: ensin myötätaivutus, sitten selkeä suoristus, lopuksi vastataivutus, ja tämä kaikki edelleen ympyrän kaarella. Kaikessa yksinkertaisuudessaan harjoite oli hyvin haastava, koska nyt hifisteltiin hyvin pienillä liikkeillä. Noituri kyllä keskittyi ihastuttavasti ja pieni ajatushiki alkoi puskea sen korvan juureen jo käynnissä.

Jatkoimme samaa harjoitetta ravissa ja Noituri tuntui olevan vähän sitä mieltä, että jos nyt vaan reippaasti ravattaisiin eteenpäin eikä jäätäisi tähän hieromaan mitään turhanpäiväistä. Kovin sivistyneesti ori kyllä yritti taipua haluttuun suuntaan, mutta samaan aikaan se vähän kiihdytti vauhtiaan, jotta se ei joutuisi ihan niin kovin kannattelemaan ja hallitsemaan itseään. "Istu vain oikein syvälle satulaan, Melina. Älä anna Noiturin päättää tahtia. Se jaksaa kyllä kantaa itsensä myös hallitussa ravissa, kunhan vain viitsii", kannustin. Hetken työstämisen jälkeen Noituri malttoi odottaa, ja heti kun taipuminen sekä suoristuminen molempiin suuntiin ympyrällä onnistui, päästimme sen hetkeksi suoralle uralle kävelemään.

"Onko kivaa?" kysyin Melinalta virnistäen. Nainen pyyhkäisi hikeä otsaltaan ja vastasi hymyyn puuskutuksen lomassa. "Ihan sairasta. Mutta vitsi huomaa kyllä eron liikkeessä!" Melina vastasi tyytyväisen kuuloisena. "Perusasioiden äärellä tapahtuu ihmeitä", totesin hymähtäen.

Annoin ratsukon hengähtää muutaman minuutin ajan, ennen kuin pyysin heidät viimeisen harjoitteen pariin. "Olemme nyt saaneet Noiturin todella hyvin kuulolle ja suorastaan symmetriseksi, se käyttää nyt kaikkia raajojaan tasavahvasti ja taipuu molempiin suuntiin kevyesti. Tehdään vielä laukkaharjoitus niin, että käännyt päädystä halkaisijalle ja nostat sen laukan, minkä minä sinulta siinä hetkessä pyydän. Suoristat halkaisijalle huolella, määrätyn laukan kuultuasi valmistelet noston kunnolla, nostat laukan ennen puoltaväliä ja päädyssä käännyt laukasta riippuen siihen suuntaan, että matka jatkuu hetken aikaa vastalaukassa. Pitkän sivun puolivälissä täsmällinen ravisiirtymä ja sama homma uudestaan." Melina nyökytteli ymmärryksen merkiksi ja kokosi ohjat käteensä.

Noituri oli nyt kyllä todella skarppina, vaikka pientä väsymisen merkkiä oli havaittavissa. Pyysin välillä samaa laukkaa kolmekin kertaa peräkkäin, välillä mentiin joka toisella, ja yhteensä ratsukko tuli halkaisijalle kymmenisen kertaa. Muutaman kerran Noituri yritti ennakoida ja tarjosi kiirehtiessään väärän laukan, mutta Melina oli hyvin tilanteen tasalla ja sai hetkessä laukan korjattua pyydettyyn. Olin erittäin tyytyväinen ratsukon suoriutumiseen ja niin tuntui olevan ratsukko itsekkin, sen verran leveästi Melina hymyili, ja Noiturikin oli kovin rennon ja tyytyväisen oloinen. "Loppukäynnit määrään tuonne metsän siimekseen. Tämä on kiva harrastus harmaudessakin", totesin hymyillen.

Ilmoitin meidän uudet nuppulanharjulaiset hevosvahvistuksemme, Loimun ja Noiturin, suomenhevosvarsojen laatuarvosteluun huhtikuussa 2024. Päivä oli kauniin aurinkoinen ja keväinen, mikä olikin ihanaa vaihtelua, sillä tänä vuonna oltiin ehditty kokea jo noin kahdeksan takatalvea. Oripojat käyttäytyivät tilaisuudessa edukseen ja Loimu palkittiin 2-vuotiaiden luokassa pistein rakenne 7 + suku 10 + käytös 9 + 7,3, saaden kokonaispistemääräksi 33,3, mikä riitti tällä kertaa peräti Tilaisuuden paras 2-vuotias -titteliin!

Noituri arvioitiin 4-vuotiaiden luokassa pistein rakenne 6,6 + suku 8 + käytös 6 + 7 + ratsastuskoe 6,3 + 10 + luonne 15, saaden kokonaispisteiksi 58,9. Koulukokeesta suoriuduimme tuloksella 63,103 % (He B). Noituri palkittiin tilaisuudessa arvonimellä SV-II. Nuppulanharjun Sylvi sattuikin olemaan paikalla kuvaamassa tilaisuuteen osallistuvia hevosia. Sylvi napsaisi Noiturista niin sievän kuvan, että liitän sen tähän päiväkirjamerkintään muistoksi päivästä ♥