Virallinen nimi | Pitsipiirre "Pipsa" | Säkäkorkeus, väri | 158cm, punaruunikko |
Rekisterinumero | VH18-018-0433 | Koulutustaso, laji | HeA, 100cm, yleispainotteinen |
Syntymäaika, ikä | 9.2.2016 10-vuotias | Omistaja | Melina VRL-11408, Runoratsut |
Rotu, sukupuoli | Suomenhevonen, tamma | Kasvattaja | Tiina Saarinen EVM |
Kun kaikki Runoratsujen omista linjoista jalostetut suomenhevoset alkoivat olla sukua toisilleen, tuli aika hankkia talliin uusia tuontisukuisia hevosia. Tällä kertaa kaikki viisi hevosvahvistustamme olivat yleispainotteisia koulu- ja esteratojen taitureita, sillä viime aikoina puhtaasti koulupainotteisia kasvatteja on ollut kovin vaikea saada maailmalle. Tykästyin ruunikkoon Pitsipiirteeseen heti sen myynti-ilmoituksen nähtyäni, ja reilusti hevoskokoinen tamma oli juuri sitä, mitä kaipasin nykyisten, pienhevoskokoisten tuontitammojemme rinnalle.
Pipsa on hevonen, joka vaatii hoitajaltaan rutkasti hellää ja kärsivällistä hevosmiestaitoa. Tammalla on norsun muisti, ja jos sitä kohtelee kerran kaltoin, se tuntuu muistavan asian lopun ikänsä. Norsujen tiedetään tosin olevan myös älykkäitä, ja sitä meidän Pipsakin on, vaikka se onkin toisinaan hieman hömelö ja saattaa säikähtää vaikka omaa varjoaan. Pipsa on myös jonkin verran säikky, ja siksi tamman lähettyvillä onkin hyvä välttää kovia ääniä ja äkkinäisiä liikkeitä – vaikka neitokaisen itsensä tekeminä kumpikaan edellä mainituista ei tunnu häiritsevän sen mielensisäistä fengshuita vähääkään. Niinpä Pipsa kolisteleekin kaikkea kosketusetäisyydelle ylettyvää päällään ja jaloillaan – millä nyt milloinkin sattuu ylettymään. Kun Pipsaan tutustuu, tamma on ihan mukiinmenevä elikko, jonka kanssa on mukava touhuta. Parhaiten Pipsan oppiikin tuntemaan, kun menee rohkeasti tamman karsinaan ja viettää sen kanssa aikaa, vaikka vaan harjaillen sitä hiljalleen tamman touhutessa omiaan.
Pipsan varustamisessa ja sen selkään nousemisessa riittää ohjelmanumeroa kerrakseen. Satuloitaessa Pipsa pyörii niin paljon paikallaan, että ellei vyötä saa kiinnitettyä muutamissa sekunneissa, tamma on jo todennäköisesti onnistunut keikauttamaan satulan alas selästään. Kuolaimet Pipsa ottaa helpoiten suuhunsa, kun niihin hieroo vähän melassia. Kuten varustamisessa muutenkin, myös selkään noustessa on syytä olla määrätietoinen – muttei missään nimessä liian hätäinen, sillä muuten tilanne päätyy vain turhautumiseen ja steppailuun. Mutta kunhan pääsee selkään asti, Pipsa alkaa muuttua edukseen.
Pitsipiirteellä on hyvä työmoraali, ja vaikka suvussa on paljon koulupuolen hevosia, Pipsa on osoittautunut erittäin kyvykkääksi yleisratsuksi. Tamma ei ehkäpä hyppää tallin hevosista korkeimmalle, mutta se on esteiden välissä ketterä ja tekee usein virhepisteettömiä ratoja. Tammalla tuntuu olevan luontainen kyky sovittaa omat askeleensa esteiden väliin, ja se harvoin kieltää, ellei ratsastaja ole sitten kyydissä aivan hukassa. Pipsa on taitava myöskin joka sortin puomi- ja kavalettiharjoituksissa, ja se selvästi nauttii ja keskittyy aina sille annettuihin tehtäviin.
Koulupuolella meno on usein vähän tahmeampaa, ja Pipsa tuntuu säikähtelevän sitä omaa kuuluisaa varjoaan päästäkseen pois kentältä. Tamma hypähtelee säikkynä pois kaviouralta ja selässä saa olla tosiaan skarppina, jos siellä mielii pysyä. Taitavan ja määrätietoisen ratsastajan avustuksella Pipsalta taittuvat helpon A:n asiat, eikä koulusijojenkaan kerääminen ollut tamman kanssa loppujen lopuksi niin vaikeaa. Kunhan Pipsaan tutustuu ja sen saa toimimaan itselleen sopivalla tavalla, tamma on omapäisyydestään huolimatta mukava kaveri kaikenlaiseen harrastamiseen. Täytyyhän hevosella vähän luonnetta olla.
i. Ristipisto m, 165cm |
ii. Ritariperho trt, 162cm |
ie. Marenki m, 154cm | |
e. Pirtelli rt, 153cm |
ei. Upeva rn, 157cm |
ee. Pipariina vprt, 151cm |
Syntymäaika | Skp. Nimi | Saavutukset | Isä | Omistaja |
30.6.2023 | t. Runon Pitsipioni | Tyrskyn Tuura | Mäntykatve | |
29.8.2022 | t. Runon Pitsipisara | KTK-II, SV-I | Nokimetku | Runoratsut |
17.5.2018 | t. Runon Pitsirölli | KTK-II, KRJ-I, ERJ-I, KERJ-II, VVJ-I, SLA-I | Rönsyrölli | Mörkövaara |
Arvokilpailusijoitukset | Näyttelytulokset |
30.06.2018 VSR-Cup, Susiraja, 100cm, 4/83 30.09.2022 VSR-Cup, Harmaatuulen oriasema, 100cm, 4/41 31.07.2023 ERJ-Cup, Couture Sporthorses, 90cm, 8/100 31.03.2024 KRJ-Cup, Harmony Sporthorses, Helppo B, 14/153 (67,483 %) |
12.07.2018 NJ, Haavelaakso, 31.07.2018 VSR Rotunäyttely, II-palk. (5/22), pt: Lissu T. |
Kesällä 2023 myin yhden vanhemman kasvattini Ainolle Kurjenpesään. Siinä samalla kun viestittelimme, tulin varanneeksi Ainolta useamman valmennuksen kouluratsastuksen parissa loppuvuoden laatuarvostelutavoitteita silmällä pitäen. Toisena Ainon valvovan silmän alle pääsi Pipsa:
Melinan ja Pipsan verryttelyt tarjosivat varsin eriskummallista seurattavaa. Toisaalta ruunikko tamma oli hyvin vetelä, sen askel laahasi eikä innostumisesta tai edes virkustumisesta näkynyt juuri merkkejä. Seuraavassa hetkessä Pipsa kuitenkin otti ällistyttävän nopeita ja sulavia sivuaskelia, pyrähdyksiä satunnaiseen suuntaan tai teki uukkarin, kaikki nämä säikähdettyään jotain mitä me emme Melinan kanssa kyllä huomanneet. Kuulemma Pipsan kanssa ei Pokémon GO -peliä tarvinnut, taskuhirviöt löytyivät ilmankin.
"Mikäli Pipsalla on aikaa hyppimiseen, se voi ryhtyä töihin. Ryhdy muuttamaan asetusta; myötä- ja vasta-asetuksia, väliin rehellinen suoritus. Pysähdyksiä, peruutuksia, vaihtele käynnin tempoa äläkä tyydy siihen, mitä Pipsa suorilta tarjoaa. Sama ravissa, sitten siirtymisiä käynnin ja ravin välissä. Ei mitään säännönmukaisuutta, vaihtele liikkeiden järjestystä ja paikkaa, jottei tamma seuraavaksi ryhdy ennakoimaan, mitä missäkin kentän kohdassa tapahtuu."
Kaikesta näki, ettei Melina ollut ensimmäistä kertaa Pipsan selässä, vaan hän kyllä tiesi ja tunsi tammansa metkut. Verryttelyjen edetessä Pipsa tuntui hyväksyvän, ettei tästä hommasta nyt säikkymällä päästy, nieli ylpeytensä, kääri hihansa ryhtyen toimeen. Askellus parani kierros kierrokselta, takaosa tuli mukaan, laahaava, venyvä liike jäi unholaan. Satunnaisia sivuloikka-säpsähdys-työnvälttely-yritysepäilyksiä näkyi harvemmin, ensimmäisen laukannoston jälkeen oletimme Melinan kanssa varovaisesti suurimpien tammanoikkujen jääneen taakse.
Aloitimme verryttelyjen jälkeen kevyesti ja helposti; käyntiä ja ravia uran sisäpuolella, lävistäjällä sekä pituus- ja keskihalkaisijalla, pitkälti Pipsan (ja Melinan) suoruuden tarkistamiseksi. Jokunen pohkeenväistö molempiin kierroksiin käynnissä ja ravissa, ravipohkeenväistöstä suora laukannosto. Pipsa ei kiihdytellyt väistöissä, ennemmin se koetti vähän luistella päästäkseen helpommalla himmaillen vauhtiaan etenkin väistön alussa ja lopussa. Melina kuitenkin huomasi tämän lähtien tekemään korjausliikkeitä jo ennen kuin ehdin asiasta huomauttaa. Hienoa! Laukannostot tapahtuivat aluksi viiveellä, mutta kuten tehtävän tarkoitus olikin, Pipsa herkistyi, siihen tuli eloa, reaktionopeutta, ja laukannostotkin alkoivat tapahtua ajallaan, saman tien väistön päätyttyä uralla.
"Todella tarkkaa pohjetyöskentelyä ja vakaa, pehmeä käsi, hienoa! Pipsa koettaa vielä vähän oikoa kulmissa, joten tarkkana niin sisäpohkeen kuin oman istuntasi suoruuden kanssa."
Hetki vapain ohjin, sitten muutama kolmikaarinen kiemuraura ravissa ja laukassa. Näitä on selkeästi harjoiteltu, sillä alusta asti kaaret olivat tasakokoisia ja Pipsan asettuminen, taipuminen sekä suoristuminen kohdillaan. Tammakin oli tainnut löytää työintonsa, nyt se maisteli kuolaintaan rennompana, jopa tyytyväisenä.
"Täytyy ihan erikseen kehua ryhtiäsi, et missään vaiheessa nojaudu eteenpäin tai kaadu taakse, satunnainen sisäjalan päälle kallistuminenkin korjaantui nopeasti, kun hoksasit kiinnittää asiaan huomiota. Pidätteesi eivät jää niin sanotusti päälle, olet muutenkin tarkka ja pehmeä, aivan selkeästi tekemässä yhteistyötä hevosen kanssa etkä itsenäistä suoritusta, jossa hevonen nyt sattuu olemaan mukana. Jatkahan rentoa harjoituslaukkaa, eiköhän tämä ole nyt tältä erää tässä. Onnea laatuarvosteluun!"