Runoratsut
Runoratsut
etusivu tallista tammat orit kasvatus

Runon Vilho-Antero

KRJ-I, SV-II

© VRL-01811
Virallinen nimiRunon Vilho-Antero "Vilho" Säkäkorkeus, väri146cm, tummanrautiaankimo
RekisterinumeroVH17-018-1370 Koulutustaso, lajiHelppo B, kouluratsastus
Syntymäaika, ikä29.07.2017   14-vuotias OmistajaMelina VRL-11408, Runoratsut
Rotu, sukupuoliSuomenpienhevonen, ori KasvattajaMelina VRL-11408, Runoratsut

Saavutukset

Palkittu varsa-arvostelussa 8/2017 - SV-II

Palkittu KRJ:n laatuarvostelussa 10/2022 - KRJ-I

Luonnekuvaus

Tarina Runon Vilho-Anteron nimen taustalla on vähintään yhtä erikoinen, kuin orin nimi itsessään. Koin valtavaa päänvaivaa Vernerin ja Lyyrian varsan nimeämisestä, sillä kaikki hyvänkuuloiset nimet tuntuivat olevan jo käytössä. Mietin pitkään varsalle nimeksi Velmeriä, mutta koska minulla on jo tallillinen vernereitä, hurmoreita ja hilmereitä, olisi nimi ollut mielestäni aivan liian samankaltainen. Mieheni vanhemmat kävivät elokuun alussa jokakesäisellä vierailulla, ja kun vein appivanhempiani katsomaan kesän uusia varsoja, nimiongelma nousi esille. Appiukkoni katsoi mittaillen pientä, tummanrautiaankimoa orivarsaa ja tuumasi, että sehän on ihan selvä Vilho-Antero. Väliviivalla. Nimi oli mielestäni kertakaikkisen typerä, mutta koska en keksinyt itse sen parempaa ehdotusta, varsa jäi kuin jäikin Vilho-Anteroksi. Appiukon elokuisten 60-vuotispäivien kunniaksi rekisteröimme Vilho-Anteron hänen nimiinsä, ja niin meillä oli Runoratsuissa jälleen yksi talliarkeen houkuteltu hevosmies lisää.

Vilho-Antero, jota yritämme kutsua edes vähän tuttavallisemmin Vilhoksi, oli jo pienestä pitäen veikeä orivarsa. Hauskanvärisen, pienhevoskokoisen tirriäisen ei olisi oikeastaan edes pitänyt nähdä päivänvaloa, sillä sen isä oli pitkään myynnissä. Jos Verneri olisi vaihtanut kotia, tätä uutta runovarsaa ei olisi kenties syntynyt. Vilhon syntyessä huokasin syvään hiuksiani haroen, sillä talliin saatiin taas yksi orivarsa. Jostain tuntemattomasta syystä meille tuntui syntyvän huomattavan paljon useammin oreja kuin tammoja, mutta totesin tätä uutta, sievää oria hetken ihasteltuani, että samapa tuo. Vilho-Antero kietoi minut, ja eritoten appiukkoni, nopeasti pikkusormensa ympärille.

Vilho-Antero on pohjattoman reipas ja innokas ratsu, jota kuvaa mitä parhaiten sana ruutitynnyri. Orilla on aina niin hurjasti vauhtia, ettei ilman satulaa tehdyt maastolenkit tule sen kanssa kuuloonkaan. Esteilläkin Vilholla tuntui olevan aivan liikaa vauhtia, joten muutamien pieleen menneiden estetreenien jälkeen heitimme hanskat tiskiin ja aloimme koulia orista suosiolla kouluratsua. Vilhon ratsastaminen vaatii valtavasti malttia, sillä pieni hevonen pistelee töppöstä toisen eteen minkä kerkeää. Orin kanssa saa nopeasti päänsä pyörälle, sillä milloin sitä saa kääntää voltille vauhdin hidastamiseksi, milloin muuten vaan viiletetään ympäri kenttää tukka putkella, kuin karusellissä. Niinpä pidätteet ja syvälle satulaan istuminen tulevat tarpeeseen, enkä kehottaisi ketään ruokailemaan tuhdisti juuri ennen Vilhon ratsastamista, sillä päivän ruokalista hölskyy vatsassa melkoisen ikävästi näin hurjassa höykytyksessä.

Hoitaessa Vilho hääräilee uteliaana, eikä oikein malttaisi pysyä paikallaan. Se tutkii mielellään kaikkea mihin ylettyy, joko hamuilemalla turvallaan tai kuopien etujaloillaan. Toisaalta orin uteliaisuus on osoittautunut myös varsin viihdyttäväksi ominaisuudeksi, sillä sen touhuja ei tarvitse katsella kauaakaan saadakseen makeat naurut. Vilhoa riittää viihdyttämään tarhaan jätetty jalkapallo tai muoviämpäri, eikä sen kuljetusautoon lastaaminen tai mitkään muutkaan tavalliset tai tavattomammat arjen toimenpiteet vaadi pitkää totuttelua, sillä utelias ori säntää aina suin päin kohti kaikkea uutta ja jännittävää.


© VRL-01811

Sukuselvitys

i. Runon Verneri
rtkm, 152cm
KRJ-I, ERJ-I, SLA-I, YLA2
ii. Runon Rakuuna
rtkm, 150cm
iii. Rallijantteri
rtkm, 157cm
KRJ-II
iie. Jäätanssin Kaiku
rnvkk, 155cm
KRJ-I, ERJ-I
ie. Kuohuvan Veoletta
rt, 155cm
KRJ-I, ERJ-I, SLA-I
iei. Jantteri
trt, 157cm
iee. Adalea
prt, 153cm
e. Runon Lyyria
prt, 146cm
KTK-II, KRJ-I, SV-III
ei. Villahaan Heijari
prt, 154cm
KTK-III, KRJ-I
eii. Heijaus
trt, 158cm
eie. Heinistön Kerttu
rn, 153cm
KRJ-II, ERJ-II, SLA-II, Jälk. AB
ee. Runon Lyriikka
prt, 146cm
KRJ-I, YLA2
eei. Amoriinin Ruska
prt, 145cm
KRJ-II, ERJ-II, Jälk. B
eee. Suvilahden Lyyra
prt, 150cm
KRJ-II, Jälk. B
Isälinja: Rallijantteri (3) - Emälinja: Suvilahden Lyyra (3)

Jälkeläiset

Syntymäaika Skp. Nimi Saavutukset Emä Omistaja
21.12.2023 t. Runon Veera Villahaan Venla Pyökkipolku
10.4.2018 o. Runon Väinö SV-I Runon Juhannustaika Valokylän Talli


Kilpailukalenteri

40 KRJ-sijoitusta
01.08.2017 - KRJ - Kärmeniemi - Helppo C - 5/50
01.08.2017 - KRJ - Wyat Shetlands - Helppo B - 4/40
03.08.2017 - KRJ - Mitar Warmbloods - Helppo C - 5/30
02.08.2017 - KRJ - Wyat Shetlands - Helppo B - 5/40
04.08.2017 - KRJ - Wyat Shetlands - Helppo B - 3/40
05.08.2017 - KRJ - Wyat Shetlands - Helppo B - 3/40
05.08.2017 - KRJ - Prime Sporthorses - Helppo D - 1/15
05.08.2017 - KRJ - Maana - Helppo C - 3/40
06.08.2017 - KRJ - Wyat Shetlands - Helppo B - 4/40
07.08.2017 - KRJ - Wyat Shetlands - Helppo B - 6/40
07.08.2017 - KRJ - Wyat Shetlands - Helppo B - 5/40
07.08.2017 - KRJ - Wyat Shetlands - Helppo B - 5/40
07.08.2017 - KRJ - Kärmeniemi - Helppo C - 2/50
08.08.2017 - KRJ - Wyat Shetlands - Helppo B - 1/40
10.08.2017 - KRJ - Wyat Shetlands - Helppo B - 2/40
10.08.2017 - KRJ - Mitar Warmbloods - Helppo C - 1/30
11.08.2017 - KRJ - Maana - Helppo C - 5/40
11.08.2017 - KRJ - Bellgrove - Helppo C - 4/30
13.08.2017 - KRJ - Raatteen sh:t - Helppo B - 2/30
14.08.2017 - KRJ - Bellgrove - Helppo C - 1/30
17.08.2017 - KRJ - Raatteen sh:t - Helppo B - 5/30
26.08.2017 - KRJ - Ketola - Helppo B - 1/30
02.09.2017 - KRJ - Ketola - Helppo B - 4/30
05.09.2017 - KRJ - Ketola - Helppo B - 4/30
10.09.2017 - KRJ - Fiktio - Helppo C - 2/38
12.09.2017 - KRJ - Fiktio - Helppo C - 3/40
14.09.2017 - KRJ - Fiktio - Helppo C - 3/40
22.09.2017 - KRJ - Vinkavuo - Helppo C - 3/30
26.09.2017 - KRJ - Vinkavuo - Helppo D - 4/20
26.09.2017 - KRJ - Team J&K - Helppo C - 5/37
27.09.2017 - KRJ - Vinkavuo - Helppo D - 4/20
28.09.2017 - KRJ - Vinkavuo - Helppo C - 3/30
29.09.2017 - KRJ - Vinkavuo - Helppo D - 2/20
01.10.2017 - KRJ - Ketola - Helppo B - 3/30
01.10.2017 - KRJ - KK Reiter - Helppo D - 4/18
03.10.2017 - KRJ - KK Reiter - Helppo D - 2/18
05.10.2017 - KRJ - KK Reiter - Helppo D - 4/18
05.10.2017 - KRJ - KK Reiter - Helppo C - 5/28
06.10.2017 - KRJ - KK Reiter - Helppo C - 5/28
06.10.2017 - KRJ - Ketola - Helppo B - 3/30

Päiväkirja

23. elokuuta 2022 :: Huh hellettä  kirjoittanut Melina

(Jatkoa edelliseen pk-merkintään.) Tapsa oli jäänyt tapansa mukaan puunaamaan Vilhoa oltuaan auttelemassa Lauria. Oikeastaan oli liikuttavaa, miten läheisiksi Tapsa, vanha jäärä, ja tuo pieni tummanrautiaankimo ori olivat tulleet. Olin juuri saanut viimeiset päiväheinät jaettua tammatallin väelle kun huomasin Tapsan ja Vilhon puomilla. Huikkasin Tapsalle, että jättäisi orin siihen vielä hetkeksi, kun kävin hakemassa viileästä tallista Vilhon varusteet. Satula käsivarsillani suuntasin takaisin pihalle, johon iltapäivän aurinko porotti kuumasti.

"Aiotko sä nyt viedä sen hikoilemaan kun saatiin juur tukka ojennukseen?" Tapsa kysyi muka tiukasti, hyväntahtoinen pilke silmäkulmassa. "Täytyyhän se käyttää tilaisuus hyväkseen, kun Vilho on saanut tälle päivälle noin hyvän hoitajan" vastasin appiukolle kiristäen samalla satulavyötä. Kapusin Vilhon selkään tallin pihalla ja käänsin sen ratsastuskentän suunnalle. Tapsa seurasi perässä ja jäi katsomaan, kun Vilho kiiruhti pää korkeuksissa pitkin kaviouraa.

Vilhon loistokkaimmasta kisakaudesta oli ehtinyt kulua aikaa. Olin jättänyt sen liikuttamisen pitkälti tallityöntekijä-Tiinan vastuulle ja kesti taas aikansa, ennen kun löysimme taas Vilhon kanssa yhteisen sävelen. Vilho kiirehti tapansa mukaisesti eteenpäin höyryjunan lailla ja sain tehdä hikikarpalot otsalla töitä. "Pidätä, pidätä" Tapsa hiukkasi kentän laidalta ja kohautti hartioitaan, näyttäessäni hänelle kypsänä aikuisena kieltä. Kun pääsimme vihdoin Vilhon kanssa onnistuneeseen suoritukseen, annoin sen painella täyttä laukkaa kentän ympäri muutaman kierroksen. Hyppäsin alas Vilhon selästä ja kysyin Tapsalta, lähdetäänkö yhdessä katsomaan, joko syksyllä saapuvat hanhet ovat ehtineet vallata Taattistenjärven ympärillä leviävät pellot. Jätin Vilhon satulan hoitopuomille, nostin sen ohjat kaulan yli ja lähdimme kävelemään kolmisin loppukäyntejä lähellä sijaitsevan järven rannalle.


23. elokuuta 2022 :: Onks Viljoo Vilhoo näkyny  kirjoittanut Tapsa Ekholm (Melina)

Kurvasin auton pojan ja miniän talon kulmalle varhaisena alkusyksyn aamuna. Aurinko paistoi matalalta ja ympärillä aukeavien peltojen syysviljat heiluivat leppeässä tuulessa. Lauri oli pyytänyt minut avuksi tarhan aitojen korjaukseen, sillä joku hevosenketale oli painellut taas aitojen läpi. Nappasin etupenkiltä kahvitermoksen ja vaimon tekemät leivät mukaan, löin auton oven kiinni ja nostin kättä tervehdykseksi Laurille, joka juuri katosi tallin kulman taakse kottikärryjä työntäen.

Alkoi olla iltapäivä, kun viimeisetkin aidat saatiin korjattua. Päätin käydä moikkaamassa vielä Vilho-Anteroa, jonka miniä oli siirtänyt nimiini keksittyäni sille maailmanluokan nimen. Mainio syntymäpäivälahjahan se oli, tuo Vilho, vaikka se niin pieni onkin, että en minä sen selkään ole viitsinyt kiivetä. Melina pyöräytti minulle naurahtaen silmiään, kun huikkasin perinteeksi muodostuneen fraasin "Onks Viljoo näkyny", merkiksi sille, että aion viipyä vielä hetken hoidellen hevosenomistajan velvollisuuksiani.

Otin riimunnarun mukaani tallin seinustalta ja suuntasin askeleeni Vilho-Anteron tarhan suunnalle. Meille on muodostunut jo ihan oma tapa, ja pieni ori hörähti kimeän tervehdyksen saapuessasi portille. Kaivoin pari sokerinpalaa taskustani ja ojensin ne orille, joka oli tullut minua vastaan ja notkui jo puoliksi portin yli kurotellen herkkuja kädestäni.

Talutin Vilhon perässäni tallin pihalle, jossa kiepautin narun vapaana olevan pään kiinni hoitopuomiin. Kumarruin nappaamaan pölyharjan hakemastani harjapakista ja aloin sukia lähes mustaksi muuttuneen kimon lautasia, joista irtosi pölisten irtokarvoja ja kuivunutta kuraa. Vilho oli selvästi valinnut tarhan likaisimman nurkan piehtarointipaikakseen. Puolituntisen kuluttua astuin tyytyväisenä pari askelta taaksepäin ja ihastelin työni tulosta. Vilho-Antero alkoi näyttää taas itsensä väriseltä. (Jatkuu yo. päiväkirjamerkinnässä).


© Runoratsut :: Tausta © Pixabay
Tämä on virtuaalitalli / virtuaalihevonen