Routapirtin Pikkuvarpunen
© VV kasvatit
| Virallinen nimi | Routapirtin Pikkuvarpunen "Pipsa" | Säkäkorkeus, väri | 156cm, vaaleanpunarautias |
| Rekisterinumero | VH23-018-0349 | Koulutustaso, laji | Vaativa B, kouluratsastus |
| Syntymäaika, ikä | 8.5.2023  10-vuotias (8v. 8.11.2023) |
Omistaja | Melina VRL-11408, Runoratsut |
| Rotu, sukupuoli | Suomenhevonen, tamma | Kasvattaja | Routapirtin tila |
Saavutukset
Luonnekuvaus
Routapirtin Pikkuvarpunen muutti Runoratsuihin keväällä 2023. Sen vanhemmat ovat kantakirjattuja ja menestyneitä kouluratsuja, joten toiveet ovat korkealla myös Pikkuvarpusen suhteen. Ennen kaikkea tamma kuitenkin ostettiin meille jatkamaan sen kivaa sukua. Liinaharjainen Pipsa on kaunis kuin mikä, mutta ulkonäön lisäksi se on perinyt vanhemmiltaan myös melkoisen itsetietoisen ja omapäisen luonteen. Tamma tietää varsin hyvin, mitä haluaa – ja vielä paremmin sen, mitä se ei halua.
Pipsa on emänsä tavoin jokseenkin jörö tapaus. Se ei erityisemmin nauti hoitotuokioista, vaan jaksaa seistä harjattavana juuri sen aikaa kuin on välttämätöntä. Turhaa hössötystä se ei kaipaa, ja Pipsan mielestä ihmisen tehtävä on lähinnä hoitaa hommansa ripeästi alta pois. Kurakeleillä tamma loimitetaan aina, sillä sen elekielestä voi varsin helposti päätellä, ettei pesuboksissa seisoskelu kuulu sen lempipuuhiin. Varustaminen sujuu pääsääntöisesti ongelmitta, kunhan asiat tehdään rauhallisesti. Erityisesti satulavyötä on hyvä kiristää vähitellen, sillä liian kiireinen toiminta ei saa tammaa hyvälle tuulelle. Pipsa on muutenkin tarkka omasta reviiristään ja saattaa ilmaista mielipiteensä varsin selkeästi, jos joku tulee liian lähelle väärällä hetkellä. Tarhausjärjestelyt ovat kuitenkin onnistuneet hienosti, sillä omien kavereidensa seurassa tamma näyttää aivan toisen puolensa. Tarhakavereitaan se hoitaa ja rapsuttelee mielellään ja antaa näiden vastavuoroisesti rapsutella itseään. Pipsalla onkin selvästi pehmeämpi puoli, joka pääsee esiin silloin, kun seura ja tilanne ovat sen mieleen.
Ratsuna Pipsa on nimensä mukaisesti pyrähtelevä pieni varpunen. Se on herkkä ja nopea reagoimaan, eikä voi sietää kovia apuja tai suusta vetämistä. Pipsan kanssa ratsastajan täytyy olla mahdollisimman helläkätinen, tasapainoinen ja johdonmukainen, sillä tamma reagoi helposti myös tahattomiin tai liian voimakkaisiin apuihin. Oikeanlaisen ratsastajan kanssa Pipsa on kuitenkin todella hieno ratsu. Se on herkkä pienillekin avuille ja vanhempiensa tavoin erittäin osaava, kun sen kanssa päästään yhteisymmärrykseen. Pipsan kanssa onkin kisattu menestyksekkäästi vaativan B:n radoilla.
Tamma innostuu erityisesti laukkatyöskentelystä ja esittelee mielellään näyttäviä lisättyjä askellajeja. Joskus innostusta on kuitenkin vähän liikaakin. Pipsan suurin kompastuskivi onkin usein se, että vauhtia löytyy enemmän kuin malttia. Rauhoittuminen, keskittyminen ja esimerkiksi peruutustehtävät ovat tamman mielestä lähinnä puuduttavaa ajanhukkaa. Se haluaisi mieluummin tehdä jotain vauhdikkaampaa ja näyttävämpää. Harjoitukset onkin Pipsan kanssa hyvä pitää melko lyhyinä ja vaihtelevina, jotta tamman motivaatio ja keskittymiskyky säilyvät. Pitkät ja yksitoikkoiset treenit saavat sen nopeasti kyllästymään, jolloin yhteistyö alkaa takkuilla. Useilla toistoilla, kärsivällisyydellä ja ennen kaikkea positiivisella vahvistamisella Pipsasta on kuitenkin saatu koulutettua varsin osaava ja luotettava kouluratsu. Se oppii nopeasti, kun tehtävät pidetään sille mielekkäinä ja onnistumisista muistetaan palkita.
Pipsan kanssa parasta onkin oppia tuntemaan juuri sen tapa toimia. Se ei ole helpoin tai suoraviivaisin tamma, mutta oikean ratsastajan kanssa se antaa itsestään todella paljon. Pienestä jöröilijästä kuoriutuu radalla parhaimmillaan upeasti liikkuva, herkkä ja näyttävä kouluratsu, joka tuntuu nauttivan esiintymisestä.
Sukuselvitys
| i. Pihistelijä trt, 155cm Ch, KTK-II |
ii. Pakkasta Pakoon sh |
iii. Pikkasen Pihalla sh |
| iie. Lentoemo sh |
||
| ie. Kiilloton Penni sh |
iei. Rahanpesijä sh |
|
| iee. Kiiltävä Kulta sh |
||
| e. Pikku-Uikku sh, vprt, 161cm KTK-II |
ei. Kelopuun Urho sh, trt, 160cm |
eii. Kelopuun Taisto sh, rt, 161cm |
| eie. Muiskun Misteli sh, prt, 158cm |
||
| ee. Tuiman Tintti sh, vrt, 157cm |
eei. Velhon Varjelus sh, vrt, 157cm |
|
| eee. Lapin Lintu sh, trn, 155cm |
||
| Isälinja: Pihistelijä - Emälinja: Pikku-Uikku | ||
Jälkeläiset
| Syntymäaika | Skp. Nimi | Saavutukset | Isä | Omistaja |
| 16.9.2025 |
o. Runon Amiraali | KV-II, SV-I | Runon Vänrikki | Kuuran suomenratsut |
Kilpailukalenteri
| Kilpailee porrastetuissa kilpailuissa |
| KRJ, Tasolla |
| Arvokilpailusijoitukset | |
31.10.2023 KRJ-Cup, Stall Sjöholma, Helppo A,  30.11.2023 KRJ-Cup, Banzai Dressage, Vaativa B, 27.04.2024 koulu, Saura Spring Dressage, Helppo A, 27.04.2024 koulu, Saura Spring Dressage, Vaativa B, 28.11.2024 KRJ-Cup, Runoratsut, Vaativa B, |
   |
Päiväkirja
☆"Jes, suomenhevosten kantakirja on taas toiminnassa!" huikkasin Laurille. Aivoni alkoivat ruksuttaa hurjasti, kun mietin mitkä kaikki hevoset odottivatkaan kantakirjausvuoroa. Päädyin keräämään ilmoitussähköpostiin tammojen tiedot: heinäkuun kantakirjaustilaisuuteen lähtisimme omien kasvattiemme Runon Verapiinan ja Runon Cinderellan, sekä vastikään ostamani Routapirtin Pikkuvarpusen kanssa.
Lähdimme matkaan arviointipäivän aamuna. Edellisenä iltana olin jo pakannut kaiken tarpeellisen mukaan ja ottanut hevoset laitumelta tallin puolelle nukkumaan. Vaikka olin pessyt ja harjannut hevoset jo edeltävänä iltana, Cindy oli tapansa mukaan piehtaroinut yön aikana karsinansa ainoassa lantakasassa, ja minulla meni pitkä tovin sen puunaamiseen vielä aamullakin. Sillä välin kun pesin lantaa Cindyn lautasilta ja nyin heinänkorsia pois sen häntäjouhista, Lauri oli ehtinyt harjata Veeran ja ja Pipsan. Lopulta tammat kiiltelivät kilpaa pilven takaa pilkistävän auringon kanssa ja saatoimme lähteä matkaan.
Olin miettinyt jo hevosia mukaan ilmoittaessani, että Cindy olisi parasta viedä tuomareiden eteen ensimmäisenä, jottei se ehtisi sotkea itseään. Tamma esiintyikin edukseen, ja kantakirjattiin R-suunnalle peräti 75-pisteellä. Seuraavaksi esitin tuomareille Veeran, joka kantakirjattiin niin ikään ansiokkaasti II-palkinnolla, pistein 72. "Onnistuin valitsemaan Veeralle hyvän isäorin! Niin hyvän rakenteen Veera vanhemmiltaan peri!" hehkutin mielissäni. Lauri esitti tuomareille vielä viimeiseksi Pipsan, joka sekin pääsi kansiin ja kirjoihin II-palkinnolla, pistein 70. Kiitin onneani siitä, että meidän hevosemme arvioitiin suuren tilaisuuden alkupäässä, sillä Pipsa alkoi näyttää nopeasti hapanta naamaa, saadessaan ilmeisesti tarpeekseen kaikesta hevos- ja ihmisvilinästä.
Tällä kertaa tilaisuudessa ei näyttänyt olevan mukana muita Runon kasvatteja, joten kun olimme saaneet omat hevosemme valmiiksi, aloimme valmistella niitä kotimatkalle. Omien kasvattien menestystä olisi tietysti pitänyt jäädä muuten seuraamaan. Matkalla pysädyimme vielä "mitalikahveille" - niin ylpeitä saatoimme taas olla tammoistamme!.
Tämä on virtuaalitalli / virtuaalihevonen